Kaltoniemi 2, Kaltoniemi-Pyöriännurmi

Kohteessa Kaltoniemi-Pyöriännurmi tehtiin yhden ison valtaojan kääntö laskeutusaltaiden kautta kokoomaojaan sekä useamman pienemmän ojan ja peltoaukean salaojavesien ohjaaminen kokoomaojaan lähes koko Pyöriänlahden (Papinlahden) alueelta. Tässä kohteessa kokoomaojaa ei levennetty yhtä paljon kuin Kappalaisennurmen rakenteessa, mutta levennystä tehtiin pitemmälle matkalle, noin 300 metrin matkalle. Lisäksi kokoomaojaan kaivettiin rantapensaikon puolelle kaksi laskeutusallasta, jotka ovat mitoiltaan n. 10 x 25 m. Valtaoja padottiin maavallilla ja entiseen laskuojan purkukohtaan muodostui T-risteys: vesi käännetään menemään kokooma-ojaan kumpaankiin suuntaan aina laskeutusaltaan kautta. Kokoomaojaa levennettiin 250 m ja 50 m matkalta risteyksestä ja tähän kokoomaojaan laskee koko matkalta pellon vedet myös pienemmistä ojista.

Kuva 1. Pyöriännurmelta laskevan valtaojan entisen laskuojan kummankin puolin rakennettiin lasketusaltaat, joista toisen altaan takareunaan avattiin muutaman metrin pituinen haarainen poisto-oja imeytyskentälle tehostamaan veden suotumista imeytyskenttään korkean veden aikaan. Kuivana aikana tämä oja jää altaan veden pinnan yläpuolelle. Imeytyskentän leveys on altaan kohdalla 85 metriä, eikä altaasta ole suoraa ojayhteyttä järveen. Kuvassa tilanne heti kaivamisen jälkeen, jolloin altaan vesi on maansiirrosta johtuen savista. Kaivuuaikaisia päästöjä järveen asti hillitsi tässä kohteessa tehokkaasti onneksi pitkä matka järveen kokoomaojan ja 60-125 metriä leveän imeytyskentän läpi. (Kuva S. Wilhelms)
Kuva 2. Toinen laskeutusallas lyhyemmän ojalevennyksen suunnassa. Laskeutusallasta reunustaa tässä kohdin tiheämmän ja korkeamman pensaikon imeytyskenttä, joka pystyy vastustamaan hyvin veden painetta poikkeuksellisen tulvan ja vedenkorkeuden aikana. Tämäkin kuva tilanteesta heti kaivuun jälkeen, jolloin vesi ei ole ehtinyt selkeytyä. Kaivuun aikana yhteys kokoomaojaan oli tukittu väliaikaisesti, mikä vähensi kaivuuaikaisia päästöjä. (Kuva S. Wilhelms)
Kuva 3. Valtaojan entisen ulosmenouoman suu tukittuna korkealla maavallilla, jonka päälle siirrettiin kaivinkoneen kauhalla vielä pajupensas juurtumaan. Kuvassa näkyy vielä kaivuuaikainen kokoomaojan patoaminen toisen altaan kaivuun ajaksi. (Kuva S. Wilhelms)
Kuva 3. Peltojen viljelijä muutti peltojen viljelysuunnan ja ojituksen kulkusuunnan kohteessa Kaltoniemi 2 omakustanteisesti hankkeen ojakääntöjen valmistuttua. Sarkaojien täyttämiseen saatettiin käyttää hankkeen rakenteen kaivuutyöstä ylijääneitä maamassoja. Näin saatiin alueen vesiensuojelua parantavia synenergiaetuja toteutetun vesiensuojelurakenteen lisäksi. Viljelysuunnan kääntäminen ja sarkaojien täyttäminen vähentää pellon pinnan eroosiota ja valumia pellolta, mikä edelleen parantaa vesiensuojelua. Tälläkin kohteella pellon alareunaa korotettiin kokoomaojan ja laskeutusaltaiden kaivuumassoilla. (Kuva S. Wilhelms)
Kuvat 4 ja 5. Yleisnäkymää Kaltoniemen alueelta elokuun lopun iltana 2024. Lahtea kiertävien viljapeltojen edessä näkyy leveä rantapusikon ja rantaniityn alue, jota Kaltoniemeen toteuitetuissa vesiensuojelurakenteissa käytetään suodattavana imeytyskenttänä peltojen vesille, jotka ensin hidastetaan ja pysäytetään selkiytymään ja laskeuttamaan kiintoainestaan laskeutusaltaitten kautta kokoomaojaan.
Kuva 5. Loppukesä 2024 oli poikkeuksellisen pitkä, lämmin ja kuiva. Lähes helteiset 24-asteen päivälukemat jatkuivat syyskuun vaihteeseen asti ja senkin jälkeen oli epätavallisen lämmintä vielä pitkään. Elo-syyskuu 2024 oli siten erinomainen toteutusaika kaivuutöille ja vähensi niistä aiheutuvia haittoja.