Hoitokalastus
Hoitokalastuksesta vastaavat Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ja Parikkala-Rautjärvi-Ruokolahti kalatalousalue. Vastuuhenkilöt: Taisto Huotari ja Joonas Häkkinen.
Hoitokalastuskatiskoja yksityishenkilöille hankkeesta saatavilla
Hankkeesta on saatavissa 8-metrisiä putkikatiskoja yksityiskäyttöön, kun sitoutuu kalastamaan katiskalla koko hankkeen ajan ja pitää saaliista kirjanpitoa. Tiedustelut: Taisto Huotari 050-300 0095
Hoitokalastus 2023
Simpelejärven kunnostushankkeessa 2022-2024 toteutettiin hoitokalastuksia keväällä 2023 rysäpyyntinä ja syksyllä nuottaamalla. Hoitokalastus on toteutettu ostopalveluna ja kalastuksesta vastasi Järvikalastus Turtiainen Ky. Kalastukset päästiin aloittamaan heti jäiden lähdettyä keväällä. Rysänkokemiskertoja kevään kalastusjaksolla oli yhteensä 232 kpl (v.2022 – 145 kpl). Syysnuottauksia suoritetiin yhteensä seitsemän kertaa ja saalista saatiin vajaa puolet kevään rysäkalastuksiin verrattuna. Koko hankkeen aikana Simpelejärvestä on poistettu 83 410 kg vähempiarvoista kalaa.
Vuoden 2023 aikana kalastuksien kokonaissaalis oli 55600kg (v.2022 – 27810 kg). Kevään rysäkalastuksissa saalis oli 38300 kg (v.2022 – 9510 kg) ja syksyn nuottakalastuksissa 17300 kg (v. 2022 – 18300 kg). Tuloksen on esitetty kahdessa osassa: kevään rysäkalastukset ja syksyn nuottakalastukset. Alla kaavio, jossa on esitetty hankkeen kalastukset pyyntimuodoittain vuosilta 2022 ja 2023.
Kevään rysäkalastukset
Rysäkoentakertoja oli 232 kpl ja kokonaissaalis kevään aikana oli 38300 kg. Keskisaalis rysää kohden vuoden 2023 rysäkalastuksissa oli 165 kg, mikä on huomattavasti enemmin kuin vuonna 2022.
Kevään rysäkalastusten saalis koostui lahnasta (21,6% v. 2022 – 57%), särjestä (49,7% v.2022 – 25%), salakasta (22,6% v.2022 – 13%) ahvenesta (4,9% v.2022 – 5%), kiiskistä (0,6%) ja sorvasta (0,5%). Lahnojen määrä oli huomattavasti pienempi vuoteen 2022 verrattuna kun taas poistetun särjen määrä vesistöstä oli miltei puolet koko kalastuksien poistetusta kalamassasta. Poistetun salakan määrä oli myös reilusti suurempi vuoteen 2022 verrattuna.
Kalalajiotantoja tehtiin kolme kertaa. Jokaisesta otannasta laskettiin kappalemäärät kalalajeittain ja ne punnittiin. Kalalajiotannat otettiin kolmesta eri paikasta (Kuva 1.) Kaaviossa 1. on esitetty kokonaissaaliin jakautuminen kalalajeittain ja kaaviossa 2. on esitetty kalojen keskipainot kalalajeittain.
Alla esitetty yhteenveto kevään rysäkalastuksien tuloksista verrattuna vuoden 2022 kevään rysäkalastusten tuloksiin. Vuoden 2023 kevään rysäkalastuksissa on poistettu arviolta 19035 kg särkiä, 8656 kg salakkaa ja 8273 kg lahnaa sekä pienempiä määriä ahventa kiiskeä ja sorvaa. Vapautettuja petokaloja oli yhteensä 5598 kpl, joista eniten oli kuhia 4304 kappaleen lukumäärällä. Ahvenia oli toiseksi eniten, 1193 kappaletta ja haukia vain 101 kappaletta koko kevään rysäkalastuksissa. Kuhia vapautettiin 18,5 kpl per rysä vuonna 2023. Vuonna 2022 vapautettujen kuhien määrä per rysä oli huomattavasti suurempi 27 kappaleen lukemalla. Vapautettujen ahventen määrä per rysä oli hieman suurempi vuonna 2023 verrattuna vuoteen 2022.
Kokonaissaalis ajalta 8.5. – 30.7. 38300 kg (v. 2022 – 9510 kg)
Koetut rysät yhteensä 232 kpl (v. 2022 – 145 kpl)
Saalis/rysä ajalta 8.5. – 30.7. 165 kg (v. 2022 – 113,6 kg)
Arvio poistetusta kalamassasta kalalajeittain
Särki 19035 kg (49,7%) (v.2022 – 2377 kg, 25%)
Salakka 8656 kg (22,6%) (v.2022 – 1236 kg, 13%)
Lahna 8273 kg (21,6%) (v.2022 – 5420 kg, 57%)
Ahven 1877 kg (4,9%) (v. 2022 – 476 kg, 5%)
Kiiski 230 kg (0,6%)
Sorva 192 kg (0,5%)
Vapautetut petokalat ajalta 8.5. – 30.7.
Kuha 4304 kpl (v. 2022 – 2710 kpl)
Kuha/rysä 18,5 kpl (v. 2022 – 27 kpl)
Ahven 1193 kpl (v. 2022 – 450 kpl)
Ahven/rysä 5,1 kpl (v. 2022 – 4,5 kpl)
Hauki 101 kpl
Hauki/rysä 0,43 kpl
Kuva 1. esittää kokonaissaaliin jakautumisen alueittain. Kokonaissaalis on jaettu kolmeen eri alueeseen maantietteellisesti. Itäisen Simpelejärven alueelta saalista tuli yhteensä 21350kg kevään kalastusjakson aikana kun taas keski Simpelejärven alueelta 9600 kg ja läntisen Simpelejärven alueelta 7350 kg
Kuva 1. Kevään 2023 kalastuksien kokonaissaaliit alueittain
Kevään rysäkalastusten kalalajiotannat
Kalalajiotantojen perusteella voidaan huomata, että särjen ja salakan osuudet hoitokalastussaaliista ovat nousseet ja lahnan määrä saaliista on laskenut huomattavasti. Vuonna 2023 saaliin seassa oli myös vähän sorvaa ja kiiskeä, jotka puuttuivat vuonna kokonaan 2022. Ahvenen määrä pysyi samana vuonna 2023 verrattuna vuoteen 2022.
Lahnojen keskipaino vuonna 2023 oli 22,4 grammaa, mikä on merkittävästi pienempi kuin vuonna 2022 (83,6 g). Salakoiden ja särkien keskipainot ovat myös pienemmät verrattuna vuoden 2022 kalalajiotantoihin. Särjen keskipaino oli 15,9 g vuonna 2023 kun taas vuonna 2022 se oli 24,9 g. Ahvenen keskipaino oli noussut hieman 13,4 grammasta 13,8 grammaan.
Kaaviossa 1. on esitetty kokonaissaaliin jakautuminen kalalajeittain ja kaaviossa 2. on esitetty kalojen keskipainot kalalajeittain kevään rysäkalastusten osalta.
Kalalajiotannat otettiin kolmelta eri alueelta. Kalalajiotantojen sijainnit on esitetty kuvassa 2.
Syksyn nuottaukset 2023
Nuottauksia suoritettiin syksyllä seitsemän kertaa. Saalista nuottauksista kertyi yhteensä 17300 kg (v.2022, 18300k kg). Keskisaalis nuotanveto kertaa kohden oli 2471 kg. Nuottasaaliista oli 45,1% salakkaa, 36,1% särkeä, 14,9% lahnaa ja 1,38% ahventa, 0,21% kiiskiä ja 2,2% sorvaa. Nuottauksen kalalajiotannat ovat kuitenkin eriteltynä, koska kalasto oli hyvin erilaista kahden näytteenottopaikan kesken. Nuottauksissa haukia vapautettiin 92 kpl, kuhia 22 kpl ja ahvenia 1 kpl. Nuottauksia suoritettiin neljässä eri kohteessa. Kuvassa 3. on esitetty nuottauspaikat sekä saalismäärät nuottauspaikkakohtaisesti. Kivijärvestä tuli suurin osa nuottasaaliista.
Kuva 3. Nuottauspaikat ja saalismäärät
Syksyn 2023 nuottausten kalalajiotannat
Kaaviossa 3. on esitetty nuottausten saalisjakauma kalalajeittain Mustienpohjan sekä Kivijärven osalta. Mustienpohjan nuottasaaliista 50,6% oli salakoita, 34,3% särkiä ja 9,7% lahnoja. Joukossa oli myös pieniä määriä ahventa, sorvaa ja kiiskiä. Kivijärven osalta valtaosa saalistaa koostui särjestä 39,4 %, salakasta 35,4% ja lahnasta 24,1% osuudella. Saaliissa oli myös pieniä määriä ahventa ja kiiskiä. Sorvaa Kivijärven saaliissa ei havaittu.
Kaaviossa 4. on esitetty eri kalalajien keskipainot Mustienpohjan ja Kivijärven kalalajiotantojen perusteella. Mustienpohjassa kalat olivat kauttaaltaan pienikokoisia. Etenkin särki oli hyvin pientä 4,6 g keskipainolla sekä lahna 8,5 g keskipainolla. Salakan keskipaino oli 9,9 g, sorvan 11,8 g, ahvenen 6,1 g ja kiisken 4 g. Kivijärven osalta kalat olivat hieman suurempia. Etenkin lahnat olivat huomattavasti suurempia verrattuna Mustienpohjan kalalajiotantaan, mutta lahnoiksi kuitenkin keskipainoltaantodella pienikokoisia 27,1 g keskipainolla. Särjen keskipaino oli 12,2 g, salakan 7,5 g, ahvenen 5,3 g ja kiisken 3 g.
Yhteenveto kalastusvuodesta 2023
Vuonna 2023 kevään kalastukset päästiin aloittamaan heti jäiden lähdön jälkeen ja saalista saatiin yhteensä 38300 kg. Tämän lisäksi syksyn nuottauksissa saatiin poistettua vähempiarvoista kalaa 17300 kg. Yhteensä saalista tuli 55600 kg, millä päästiin 50000 kg vuositavoitteeseen. Poistetusta kalamassasta valtaosa oli särkeä ja salakkaa. Poistetun lahnan määrä jäi vähäiseksi. Saaliiden kalalajien keskipainot vaihtelivat huomattavasti kalalajeittain eri kalastusapajien kesken. Tämä huomataan hyvin syksyn nuottauksissa missä päästiin vertaamaan Mustienpohjan ja Kivijärven saaliita keskenään. Mustienpohjan saalis oli kauttaaltaan todella pienikokoista, kun taas Kivijärven saalis oli suurempaa etenkin särjen ja lahnan osalta. Kevään rysäkalastuksissa kalat olivat keskipainoltaan suurempia verrattuna syksyn nuottauksiin. Vapautettujen petokalojen määrässä oli huomattava ero kuhien osalta vuoden 2022 kalastuksiin verrattuna. Kuhien määrä per rysä laski 27 kappaleesta 18,5 kappaleeseen kevään rysäkalastusten osalta. Syksyn nuottauksissa ei saatu kuhia saaliiksi kuin 22 kpl, kun taas haukia vapautettiin 92 kpl.
Hoitokalastuksen yhteyshenkilö
Joonas Häkkinen
toiminnanjohtaja
Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry
Kuvia keväisistä rysäpyynneistä
