Kevään 2024 kalastuksissa (20.4.–18.7.) toteutettiin rysäkalastuksia 226 koennalla sekä nuottaamalla kahdesti. Kokonaissaalis oli 43 250 kg, mikä ylitti vuosien 2022 ja 2023 vastaavat kevätsaalismäärät. Pääasialliset saalislajit olivat salakka (55,79 %), lahna (33,85 %) ja särki (8,03 %), jotka muodostivat valtaosan poistetusta biomassasta. Syksyn nuottausten odotetaan täydentävän kevään tuloksia ja saavuttavan hankkeen kokonaispoistotavoitteet. Kevään aikana merkittäviä alueellisia eroja havaittiin kalojen kokojakaumassa ja lajien prosenttiosuuksissa. Esimerkiksi Simpelejärven länsiosassa saaliista 61,69 % oli salakkaa, kun taas idässä osuus oli 49,90 %. Lahnan keskipaino oli lännessä huomattavasti suurempi (485 g) kuin idässä (193,5 g), mikä voi heijastaa alueellisia ravinto- ja elinympäristöeroja. Vapautettuja petokaloja, kuten kuhia ja ahvenia, kertyi yhteensä 4 020 yksilöä.
Tässä kuvia tämän kevään kalastuksista:
Hoitokalastuksella on saavutettu merkittäviä tuloksia Simpelejärven vedenlaadun kohentamisessa, mutta ekologisen tasapainon parantaminen ja ylläpitäminen vaatisi jatkossa jatkuvaa seurantaa sekä riittävän voimallista hoitokalastuksen jatkamista. Simpelejärven kunnostushankkeessa on vuosien 2022–2024 aikana Simpelejärvestä poistettu yhteensä yli 120 000 kg vähempiarvoista kalaa, mikä edustaa merkittävää panosta järven kunnostuksessa ja ekosysteemin tervehdyttämisessä.
Itä- ja länsialueiden kalalajien keskipainojen vertailussa havaittiin merkittäviä eroja lajien välillä. Lahnojen keskipaino oli länsialueella huomattavasti suurempi, 485 g, verrattuna idän 193,5 grammaan. Toisaalta särjet olivat kasvaneet suuremmiksi idässä, missä niiden keskipaino oli 39,7 g länsialueen 23,6 grammaan verrattuna. Ahvenet idässä olivat lähes kolminkertaisia painoltaan länsialueen ahveniin verrattuna, keskipainojen ollessa 20 g ja 7 g.
Salakoiden keskipaino puolestaan oli lähes yhtenevä molemmilla alueilla, idässä 16 g ja lännessä 16,6 g, mikä viittaa samankaltaisiin kasvuedellytyksiin. Kiisket olivat kuitenkin painavampia idässä (8 g) kuin lännessä (3 g).
Nämä erot voivat johtua alueiden ekologisista erityispiirteistä, kuten ravinnon saatavuudesta, saalistuspaineista tai veden laadusta. Tulokset tarjoavat arvokasta tietoa kalalajien kasvueroista ja niiden mahdollisista syistä, mikä voi auttaa jatkossa järven kalakannan hoidossa. (Joonas Häkkinen, Hoitokalastusraportti 2024 kevät, Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry.)