Kevään 2025 aikana kalastuksien kokonaissaalis oli 22700 kg, joista 2000 kg saatiin talvinuotalla. Talvinuottauksia suoritettiin yhteensä kahdeksan kappaletta. Kevään 2025 kalastuksien kokonaissaaliista 69,6% oli lahnaa, 23,5% särkeä, 19,1% salakkaa, 18,7% ahventa ja 8,6% kiiskeä Kukkarolahden osalta ja 30,5% särkeä, 16% lahnaa, 15,6% salakkaa, 11,7% ahventa ja 5,9% kiiskejä Kaukolan alueella.
Alla kuva kokonaissaaliin jakautumisesta alueittain. Kokonaissaalis on jaettu kolmeen eri alueeseen maantietteellisesti. Alueelta länsi (Kukkarolahti ja Haapalahti) saalista tuli yhteensä 4200 kg kevään kalastusjakson aikana kun taas keskialueelta (Lemmikko ja Sokkii ) 9090 kg ja itä puolelta (Kaukola-Kirjavala) alueelta 7410 kg.
Kuva 1. Kevään 2025 kokonaisrysäsaaliit alueittain
- Kevään rysäkalastukset
Rysäkoentakertoja oli 122 kpl ja kokonaissaalis kevään aikana oli 20700 kg. Simpelejärven itä puolella (Kaukola) saaliissa oli 56% särkeä 33% ahventa, 7% salakkaa 3 % kiiskiä ja 1 % lahnaa, kun taas Simpelejärven Kukkarolahden saalis koostui 35 % särjestä, 30 % ahvenesta, 23 % lahnasta, 11 % salakasta ja 1 % kiiskestä (kaavio 1 ja 2). Vapautettuja petokaloja oli yhteensä 2617 kpl. Kalalajiotantoja tehtiin kolme kertaa. Kaikista otannoista laskettiin kappalemäärät kalalajeittain ja ne punnittiin. Kalalajiotannat otettiin Kaukolasta, Kukkarolahdelta ja Lemmikonselältä. Kaaviossa 3. ja 4. on esitetty kalojen keskipainot kalalajeittain.
Kaavio 1. Kalalajien prosenttiosuudet Simpelejärven itäpuoli
| Särki | 56 % |
| Ahven | 33 % |
| Salakka | 7 % |
| Kiiski | 3 % |
| Lahna | 1 % |
Kaavio 2. Kalalajien prosenttiosuudet Kukkarolahti
| Särki | 35 % |
| Ahven | 30 % |
| Lahna | 23 % |
| Salakka | 11 % |
| Kiiski | 1 % |
Kaavio 3. Kalalajien keskipainot (g) Kaukola
| Särki | 30,5 g |
| Lahna | 16 g |
| Salakka | 15,6 g |
| Ahven | 11,7 g |
| Kiiski | 5,9 g |
Kaavio 4. Kalalajien keskipainot (g) Kukkarolahti
| Lahna | 69,6 g |
| Särki | 23,5 g |
| Salakka | 19,1 g |
| Ahven | 18,7 g |
| Kiiski | 8,6 g |
Kaukola- ja Kukkarolahti-alueiden kalalajien keskipainojen vertailussa havaittiin selviä alueellisia eroja. Lahnan keskipaino oli Kukkarolahdessa merkittävästi suurempi (69,6 g) kuin Kaukolassa (16 g), mikä viittaa siihen, että Kukkarolahden lahnapopulaatiolla on paremmat kasvuolosuhteet tai harvempi yksilötiheys. Särjen osalta havaittiin päinvastainen tilanne: sen keskipaino oli suurempi Kaukolassa (30,5 g) verrattuna Kukkarolahteen (23,5 g), mikä voi viitata siihen, että Kaukolassa särjillä on enemmän ravintoa tai vähemmän kilpailua. Ahvenen ja kiisken keskipainot olivat Kukkarolahdessa suurempia (ahven 18,7 g, kiiski 8,6 g) kuin Kaukolassa (ahven 11,7 g, kiiski 5,9 g), mikä osoittaa niiden hyötyvän Kukkarolahden olosuhteista. Salakan keskipaino oli molemmilla alueilla samankaltainen, 15,6 g Kaukolassa ja 19,1 g Kukkarolahdessa, mikä viittaa siihen, että lajin kasvuolosuhteet ovat molemmissa kohteissa verrattain yhteneväiset. Havaitut erot voivat johtua muun muassa ravintoverkon rakenteesta, kalojen tiheydestä, saalistuspaineesta tai veden laadusta. Tulokset tarjoavat tärkeää tietoa kalakantojen rakenteellisista eroista ja mahdollistavat kohdennetumpien hoitotoimenpiteiden suunnittelun eri alueille.
2.2. Talvinuottaukset 2025
Talvinuottaukset keväällä 2025 tuottivat yhteensä 2000 kg kalaa kahdeksalla vetokerralla. Suurimmat yksittäiset saaliit saatiin Kiiperän montusta (500 kg) ja Tarvaslahdelta (2 × 400 kg). Kalalajitiedot kerättiin Kiiperän montun nuotasta, jossa saalis koostui särjestä (52 %) ja ahvenesta (48 %). Särjen keskipaino oli 54,2 g ja ahvenen 28,0 g, mikä osoittaa, että saaliissa oli melko kookkaita yksilöitä.
Nuottauksen yhteydessä vapautettiin 115 kuhaa, 12 haukea, 170 ahventa, 33 siikaa ja 10 muikkua, mikä kertoo petokalakantojen hyvästä tilasta alueella
2.3. Saaliin vertailu edellisvuoden kalastuksiin
Ajalla 28.4.–25.6. kokonaisrysäsaalis oli 20700 kg, mikä on selvästi vähemmän kuin vuonna 2024 (38 550 kg). Koettuja rysiä oli 122 kpl (2024: 226 kpl) ja talvinuotalla saatiin 2000 kg kahdeksalla vetokerralla.
Saaliskoostumus poikkesi edellisvuodesta: suurimman osan muodostivat särki (45 %, 7276 kg) ja ahven (32 %, 5141 kg), kun taas salakan (9 %) ja lahnan (12 %) osuus oli huomattavasti pienempi kuin vuonna 2024.
Petokalojen vapautuksissa kuhan määrä oli 882 kpl (10,75 kpl/rysä), mikä on selvästi vähemmän kuin edellisvuonna. Sen sijaan ahventa vapautettiin reilusti enemmän (1225 kpl, 14,9 kpl/rysä). Haukia vapautettiin 54 kpl (0,65 kpl/rysä), mikä on myös hieman enemmän suhteessa rysämäärään kuin vuonna 2024.
Kokonaissaalis ajalta 28.4.– 25.6. 20700 kg (v. 2024 – 38550 kg)
Koetut rysät yhteensä 122 kpl (v. 2024 – 226 kpl)
Kokonaissaalis talvinuotalla 2000 kg
Nuotanvetokerrat 8 kpl
Arvio poistetusta kalamassasta kalalajeittain rysäpyynnin aikana
Särki 9315 kg (45 %) (v.2024 – 3096 kg (8,03 %)
Salakka 1863 kg (9 %) (v.2024 – 21507 kg (55,79 %)
Lahna 2484 kg (12 %) (v. 2024 – 13049 kg (33,85 %)
Ahven 6624 kg (32 %) (v. 2024 – 806 kg (2,09 %)
Kiiski 414 kg (2 %) (v. 2024 – 92 kg (0,24 %)
Vapautetut petokalat ajalta 28.4. – 2.6.
Kuha 1262 kpl (v. 2024 – 2746 kpl)
Kuha/rysä 10,34 kpl (v. 2024 – 12,15 kpl)
Ahven 1295 kpl (v. 2024 – 1177 kpl)
Ahven/rysä 10,61 kpl (v. 2024 – 5,2 kpl)
Hauki 60 kpl (v. 2024 – 97 kpl)
Hauki/rysä 0,49 kpl (v. 2024 – 0,43 kpl)
- YHTEENVETO
Vuonna 2025 Simpelejärvellä toteutettiin hoitokalastuksia sekä rysäpyynnillä että talvinuotalla. Kalastukset aloitettiin heti jäiden lähdettyä, ja rysiä koettiin yhteensä 122 kertaa. Kokonaissaalis oli 22700 kg, josta 2 000 kg saatiin talvinuotalla kahdeksalla vetokerralla.
Rysäsaalis koostui pääosin särkikalasta ja ahvenesta. Kaukolan alueella saalis sisälsi eniten särkeä (56 %) ja ahventa (33 %), kun taas Kukkarolahden saaliissa korostuivat särki (35 %), ahven (30 %) ja lahna (23 %). Kalojen keskipainot vaihtelivat alueittain: Kukkarolahdessa lahna, ahven ja kiiski olivat huomattavasti suurempia kuin Kaukolassa, mikä viittaa parempiin kasvuolosuhteisiin tai harvempaan kalatiheyteen.
Talvinuottasaalis koostui särjestä (52 %) ja ahvenesta (48 %), ja kalat olivat keskipainoltaan kookkaita (särki 54,2 g, ahven 28,0 g).
Poistettu kalamassa jakautui seuraavasti: särki 45 % (9315 kg), ahven 32 % (6624 kg), lahna 12 % (2484 kg), salakka 9 % (1 863 kg) ja kiiski 2 % (414 kg). Verrattuna vuoteen 2024 saalismäärät olivat selvästi pienemmät (2024: 38 550 kg), mutta ahvenen osuus oli moninkertainen ja salakan osuus romahti.
Vapautettujen petokalojen määrä oli yhteensä 2 617 kpl, joista kuhia 1262 kpl, ahvenia 1 295 kpl ja haukia 60 kpl. Kuhia vapautettiin vähemmän kuin vuonna 2024, mutta ahvenia reilusti enemmän.
Tulokset osoittavat, että hoitokalastuksilla poistettiin merkittävä määrä särkikalaa ja vahvistettiin petokalakantojen rakennetta. Alueelliset erot saaliissa ja kalojen keskipainoissa antavat hyödyllistä tietoa järven ekologiasta ja tukevat tulevien hoitotoimenpiteiden suunnittelua.
Yhteyshenkilö
Joonas Häkkinen
toiminnanjohtaja
Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry
joonas.hakkinen@ekkalatalouskeskus.fi
040 735 4021